Terveisiä Australiasta!
Pitkä ja uuvuttava matka on nyt takana ja oon perillä täällä Ausseissa. Nyt oon itseasiassa ollu täällä jo yli 2 päivää ja kaikki on sujunu toosi hyvin! Perhe on vielä mukavampi ku osasin kuvitellakaan, vaikkei sen ees pitäny olla mahollista, lapset on super super sulosia, ei vaan oo olemassa mitään parempaa kun vauvojen halit ja hymyt, kolmevuotiaan kanssa käsi kädessä käveleminen ja lautapelit ja kaikki hauska tai viis vuotiaan kanssa keskústelut ja kaikki se. Lapset ylipäätään. Miulla on maailman paras työ! Voisin kuitenkin kertoo vähän miten matka tänne meni:
Torstai, ilta, Suomi:
Miulla on maailman parhaan ystävät, tytöt tuli nimittäin miun vikana Suomi-iltana kattomaan miun kanssa Johanna Kurkelaa!
Perjantai, aamu, Suomi:
Perjantai aamuna heräilin siinä seittemän ja kaheksan välillä nukuttuani 2h hyvät yöunet yön pakkailun ja panikoinnin jälkeen. Miun ihana ystävä tuli vielä
käymään ja matkaan päästiin ennen yheksää. Poliisiasemalla ajokorttilupa-asioitten hoitamisen jälkeen sanoin heipat toverille ja jatkettiin matkaa Vantaalle. Jumbossa oli vielä vikat laatuajat perheen kanssa ja lounas Raxissa enennkun Helsinki-Vantaan lentokentällä sanottiin sitten mekin heipat sisarusten ja iskän kanssa ja suuntasin (kyynel silmässä) lähtöselvitysten kautta lennolleni. Kentällä kerkesin soittaa vaan ihan pari puheluu.. Eka lento meni hyvin, Finnairin kone, henkilökohtaset viihdejärjestelmät joissa leffat ja glee, tyynyt ja huovat ja vieläpä mainio matkakaveri johon lennolla tutustuin oli hyvä kombo ja 10-tuntinen lento meni ohi hujauksessa! Shanghaissa miun uus toveri sitten ohjeisti minuu elämään siellä, tarjos miulle perinteisen kiinalaisen aamiaisen, elämäni ekan Starbucksin ja lähti töihinsä kiinaan. Hyvä tuuri miulla kävi kun koko lentokoneen ehkä kolmesta suomalaisesta sain viereeni just sen mukavan ja vieläpä kiinaa puhuvan, lucky me!
Lauantai, aamu, Shanghai:
Shanghaissa makatavaroitten ja aamupalan jälkeen aika meni hitaasti .Onneks, sain internet salasanan yheltä Starbucksissa viereen osuneelta kiinalaispojalta, koska muuten olisin ehkä seonnu siellä. Ainoo kieli jota kuulin oli kiina ja Starbucksista tilaaminen oli haaste jo sekin. Selvisin kuitenki melkein 12-tuntisesta koettelemuksesta, luin kirjaa ja ostin panda-adapterin jolla latasin puhelintani ja matka illalla kiina-aikaa matka jatku taas. Lentokoneeseen päästyäni nukahin välittömästi, heräsin kerran ku kone oli lähössä lentoon vasta tuntia myöhemmin ja seuraavan kerran heräsinkin vasta aamulla just sopivasti aamupalalle. Air Chinan koneen koko viihdejärjestelmän kaikki sisältö oli vaan kiinaks joten ehkä hyvä että sain nukkuttuu.
Sunnuntai, aamu, Sydney:
Ette tiiä miten hieno tunne se oli ku kapteeni kuulutti radiosta että tervetuloo Sydneyyn ja ikkunasta näky kaupunki ja meri! Olin oottanu tuota hetkee jo vuosia ja voin kertoo että se oli kyllä oottamisen arvosta. Nopeen sightseeing kierroksen jälkeen suunnattiin kotiin ja täällä mie nyt oon!
(vertaa superväsyny tanja lähössä ekalle lennolle ja super ilonen tanja kun vika lento laskeutu Sydneyyn!)
Tää teksti on jo tämmönen romaani mut jatkan vielä vähän. Miun elämä täällä on sujunu mukavasti, englantii on mukava puhuu ja vaikka ekana päivänä oli vähän vaikeuksia, nyt ymmärrän jo jopa kolmevuotiaan puheen kunhan se vaan muistaa puhuu tarpeeks kovaa. Tänään olin jopa ekaa kertaa yksin kaikkien neljän kanssa kun suunnattiin ulos kävelylle. Pojat näytti miulle paikkoja ja käytiin puistossa ja rannalla ja meillä oli kyllä mukavaa. Voin tosin kertoo että meiän naapurusto on ehkä mäkisin koko maailmassa ja kaksosrattaitten kanssa ja kolmevuotias reppuselässä se voi käyä vähän haastavaks.. Tuleepahan urheiltuu samalla, painot on ainakin riittävät! Huomenna tapaan jo uuden kaverin kun meen yhen brittiläistytön kanssa lounaalle viereiseen naapurustoon, toivottakaa miulle onnee että pääsen sinne asti! Oon aika hyvä eksymään.
Nyt voisin kattoo jos saisin vielä yhteyttä sinne koti suomeen ja sitten oon off to bed! (kello ei oo ees kaheksaa vielä ja oon ihan valmis nukkumaa…. not typical) Kirjottelen taas ehkä viikonloppuna tai viimestään ens viikolla :) Kivaa loppuviikkoo sinne Suomeen :)
(aamupala! ei ehkä näytä siltä mut se oli superhyvää! peanut butter on miun uus lempijuttu)
Ps. Täällä on oikeestaan aika kylmä koska on talvi! Onneks miulla on mummon tekemät lempparivillasukat mukana :)
tiistai 22. heinäkuuta 2014
isä olen täällä maailman toisella puolen, äiti älä pelkää kyllä pidän itsestä huolen
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti